Traumat

Traumat jättävät aina jälkensä jollain lailla kehoon. Keho muistaa kokemansa kivut ja kaltoinkohtelut pitkään ja ilman tietoista työstämistä ne harvoin poistuvat itsestään, vaan sen sijaan tuottavat esim. psykosomaattisia oireita, muiden post-traumaattisten stressireaktioiden lisäksi.

Olivat koetut traumat nk. kehityksellisiä (eli kasvuvuosina ei ole tuettu kasvussa ja kehityksessä lapsen tarpeiden tyydytyksessä) tai selkeämpiä traumatapahtumia ( eli esim. seksuaalinen hyväksikäyttö tai vanhempien ero tai kuolema), synnyttävät ne joka tapauksessa kehon tasolla ilmeneviä suoja- ja puolustusreaktioita sekä uskomuksia minuudesta ja minän suhteesta itsen ulkopuoliseen.

Tangoterapiassa käytetään hyödyksi aivokemiaa ja aivotutkimusten kautta saatua tietoa aivojen toiminnasta traumaattisten kokemusten työstämiseksi. Perinteisessä traumaterapiassa on kolme vaihetta, joista ensimmäinen vaihe on nk. vakauttamisvaihe, jossa opetellaan luomaan turvallisuuden tunnetta ja tunnistamaan omat takaumia aiheuttavat laukaisevat tekijät sekä itsen rauhoittelukeinoja sen lisäksi, että tunnistaa, mikä kehon reaktio liittyy menneisiin traumoihin ja mitä oikeasti tapahtuu nykyisessä hetkessä. Traumaterapian toisessa vaiheessa työstetään traumamuistoja erilaisin menetelmin, saattaen menneet kokemukset, jotka terapian alkuvaiheessa tuntuvat kuin ne tapahtuisi tässä hetkessä uudestaan ja uudestaan, osaksi omaa elämän historiaa, hyväksyen suru, että itselle tapahtui tuolloin juuri ne asiat, mitä tapahtuikaan. Kolmannessa vaiheessa luodaan uusia, eheyttäviä kokemuksia uskomus- ja kehon tasolla esim. vaikka tunsin itseni ennen käveleväksi häpeäksi, koska hyväksikäyttäjä kaatoi häpeän päälleni, minä voin kokea itseni nyt puhtaaksi ja rakastettavaksi. Myös keho tarvitsee uudenlaisia syviä tuntemuksia omasta alkuperäisestä olemassaolon laadusta, jota on mm. avoin ryhti, suora katse, vapaat ja spontaanit liikkeet, kohti ojentauminen ja oman kehon jämäkkyys, energia ja voima. Kun ihminen on joutunut kokemaan traumoja, on hän usein joutunut kieltämään itsensä suojelun nimissä myös koskettamisen ja kosketetuksi tulemisen tarpeensa. Hyvä kosketus rauhoittaa ja oksitosiini, mielihyvä- ja hellyyshormoni erittyy. Oksitosiini myös alentaa stressihormonia eli kortisolia. Kortisoli-hormonia erittyy, kun ihminen pelkää, on pitkäkestoisesti huolissaan tai varauksellisena oloa. Kortisolin laskiessa verenpainekin vähitellen laskee ja kehon sekä mielen stressikokemukset ja post-traumaattiset stressihäiriön oireet lievittyvät.

Tangoterapia menetelmä soveltuu oivallisesti traumaterapian kolmannen vaiheen työskentelyyn, kun integroimme itseemme uusia, terveitä käsityksiä itsestä, toisista, kontaktista, läheisyydestä, kosketuksesta ja oman kehon liikkeistä, liikuttamisesta ja tuntemuksista.